Kalannin Pyhän Olavin kirkko

Kalannin kirkko Kalannin kirkko on omistettu Pyhälle Olaville, joka oli Norjan kuningas (v. 995-1030) ja jota myöhemmin alettiin kunnioittaa pyhimyksenä. Kirkko on rakennettu 1300-luvun lopulla. Aikaisemmin paikalla oli jo puukirkko ja nykyinen kivisakaristo. Kivinen runkohuone rakennettiin vähitellen puisen kirkon ympärille. Näin seurakunta saattoi jatkuvasti kokoontua kirkkoonsa pitkän rakennusvaiheenkin aikana. Läheiselle saaristoalueelle oli jo aikaisemmin, 1100-luvulta lähtien, rakennettu neljä pientä kirkkoa. Ne sijaitsivat Putsaaressa, Velluan Kirkkomäellä, Kodjalassa ja Villilässä. Myöhemmin tuli tarpeelliseksi rakentaa alueelle yksi suurempi pääkirkko – ”uusi kirkko” neljän vanhan tilalle. Tästä johtuu Kalannin entinen nimi Uusikirkko. Kalanti on Suomessa vanhinta kristillistä aluetta, ja sen kirkko edustaa kauniilla, hiljaisen hartaalla tavalla niitä harmaakivikirkkoja, joita kristinuskon tullessa rakennettiin tänne Pohjolan karuille maille. Seuraavassa muutamia kirkon historian vaiheita: - 1300-luvulla kivisakaristo ja puukirkko, vuosisadan lopulla rakennettiin myös kirkon runkohuone kivestä. - Noin v. 1450 sakaristoon seinämaalaukset. - 1470 rakennettiin kirkon holvit ja tukipilarit, puhkaistiin eteläseinään kolmas ikkuna ja rakennettiin asehuone. - 1470-71 kuuluisa kirkkomaalari, Pietari Henrikinpoika koristeli kirkon kalkkimaalauksin. Kalannin kirkon maalaukset ovat olleet alkuna sille maalaustyylille, jota tavataan monissa Suomen keskiaikaisissa kirkoissa (esim. Laitila, Taivassalo, Parainen, Perniö). Siksi puhutaankin Pietari Henrikinpojan eli Kalannin koulukunnasta. - 1400-luvulla lopulla kellotapuliin kiviset osat (vuodelta 1779 yläosan nykyinen muoto). - 1732 tehtiin kaksi ikkunaa kirkon pohjoisseinään (kolmas v. 1884). - 1806 tehtiin ensimmäinen puulattia, jota ennen ainoastaan kuorissa ja käytävillä oli kivilattia. - 1824 rakennettiin ns. luuhuone tornin pohjoispuolelle. - 1884 tehtiin laajoja korjauksia ja uudistuksia, pohjoisseinään tuli kolmas ikkuna, uusittiin tornin puurakenteet ja koko kirkon sisustus uusgoottilaiseen tyyliin. Kirkon arvokkaat kalkkimaalaukset, jotka välillä oli peitetty laastilla, paljastettiin E. Nervanderin johdolla. Silloisen tyylin mukaan vanhat kuvat kuitenkin peitettiin uudelleen ohuelti ja päälle maalattiin ”parannetut” jäljennökset. - 1965-68 kirkko restauroitiin: Nervanderin ”parannetut” maalaukset poistettiin, ja nyt se, mitä kirkon maalauksista oli jäljellä ja nähtävänä, on täysin alkuperäistä. Restauroinnin johtajana toimi konservaattori Veikko Kiljunen. ESINEISTÖÄ - Kulkuekrusifiksi sakaristossa noin v. 1400. - Triumfikrusifiksi alttarilla on veistetty Suomessa 1500-luvun alussa. - Renessanssityylinen saarnatuoli 1600-luvulta. - Hautakivet kuorin ja eteisen seinillä ovat olleet alun perin kirkon lattiassa. - Kirkon eteisessä kaksi Kijl-suvun puusta veistettyä hautausvaakunaa 1600-luvulta. - Alttaritaulu vuodelta 1892, Arvid Liljelundin maalaus, ”Kristuksen kirkastuminen”. (Taulu on siirretty restauroinnin yhteydessä kirkon eteläseinälle.)

Kirkon www-sivut

Seurakunnan www-sivut