Ylivieskan kirkko

Ylivieskan kirkko valmistui viisi vuotta edellisen kirkon tulipalon jälkeen keväällä 2021 ja piispa Jukka Keskitalo vihki sen käyttöön Pyhän Kolminaisuuden kirkoksi 4.4.2021. Kirkko sijaitsee edellisen kirkon raunioiden paikalle rakennetun muistokirkon vieressä. Kirkon rakentaminen käynnistyi arkkitehtuurikilpailun voittaneen Trinitas-suunnitelman pohjalta 30.9.2019 hartaushetkellä kirkkopuistossa. Jokainen paikalla olija sai tehdä oman lapion pistonsa aloituksen merkiksi. Peruskiveä päästiin muuraamaan 10.12.2019. Kirkon suunnittelu- ja toteutusvaihe on tehty allianssimallilla, yhteistyönä tilaajan, suunnittelijan ja rakentajien kanssa. Kirkon suunnittelija on arkkitehtitoimisto K2S Oy, pääsuunnittelija Kimmo Lintula. Kirkon rakentaja on Kotikirkon rakentajat-työyhteenliittymä: Kaarron Rakennus Oy, Rave Rakennus Oy, Are Oy ja HSK-Sähkö Oy. Kirkkotekstiilit ovat Silja van der Meer'n suunnittelemia ja valmistamia. Ylivieskan uusi kirkko on moderni keskiaikaistyylinen kivikirkko. Massiivikiviset seinät on verhoiltu ylivieskalaisella rustiikki-tiilellä ja saumattu sutimestarin saumalla. Näyttävin rakennusvaihe oli helmikuun puolivälissä 2020 liimapuupalkkien pystytys ja CLT-elementtien asennus. Viikossa kirkko nousi nykyiseen muotoonsa. Kattomateriaalina on myös tiili, mutta sisätiloja hallitsee lämmin puurimapinta. Kellotapulin on suunnitellut kirkon pääsuunnittelija Kimmo Lintula Arkkitehtitoimisto K2S Oy:sta. Se on rakennettu Nordec Oy:n Ylivieskan toimipisteessä ja saapui erikoiskuljetuksena kirkkomaalle ja nostettiin paikalleen alustansa päälle 14.7.2021. Kellotapuli on valmistettu huoltovapaasta Corten-teräksestä, jonka väri muuttuu patinoitumisen myötä 2–3 vuoden aikana teräksenvärisestä tummanruskeaksi. Piispa Jukka Keskitalo siunasi tapulin käyttöön 5.10.2021. Kirkon eteistilassa on seurakunnan olohuone, joka on kahvilatyyppinen kohtaamispaikka. Siitä on käynti seurakuntasali Mariaan, kerhohuoneeseen ja kirkkosaliin. Vaikuttava kirkkosali hiljentää yksinkertaisen karulla pyhyydellä. Ylhäältä kattoikkunasta tuleva valo lankeaa kirkkosaliin kuin se Jumalan hyvyyden voima, johon kätkettynä seurakunta sai käydä viiden vuoden kirkkomatkansa palaneilta raunioilta uuden kirkon valoon. Kuva: Tapani Uusikylä

Kirkon www-sivut

Seurakunnan www-sivut