Kuusiston saari on osallistunut suuren maailman sykkeeseen 1300-luvulta lähtien. Saaren itäpäähän rakennettu piispanlinna kartanoineen kuului keskiajalla maan hallintokeskuksiin. Uskonpuhdistuksen vuosina linna purettiin, mutta kartanosta tuli Turun linnan latokartano ja myöhemmin Suomen sotaväen päällikön virkatalo.
1700-luvulla isoviha iski myös Kuusistoon, ja saari koki kolmen sodan rasitukset ja kaksi venäläismiehitystä kuten muukin Suomi. Silti kuusistolaiset halusivat rakentaa oman uuden kirkon. Ajan aatevirtaukset vaikuttivat saaristokirkkoonkin: toisaalla näkyy koreileva kustavilaisuus, toisaalla antiikin yksinkertaisuus ja valistuksen järkevyys.
Kuusiston kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1653. Talonpojat rakensivat sen jälkeen kirkonmäelle puisen kirkon. Sen muotoa ei tunneta, mutta sen tiedetään rappeutuneen 1700-luvun loppupuolella.
Nykyinen saaristolaiskirkko on vuodelta 1792. Kirkko korjattiin uusgoottilaistyyliseksi 1899–1900. Rakennus entisöitiin 1973–1974 arkkitehti Pekka Pitkäsen johdolla Museoviraston valvonnassa.
Lue lisää linnan raunioista