Vaivaisukko-kirkot

Vaivaisukko on varsinkin Pohjanmaalta tuttu ilmiö: monin paikoin kirkkojen tai tapuleiden edustalla on tuulessa ja tuiskussa – toisinaan katoksen alla – seisonut ukko, joka kerää rahaa seurakunnan hädänalaisille jäsenille. Ukon yhteydessä on usein yksinkertainen sen tarkoituksesta kertova kehotuslause – esimerkki Kuortaneelta: ”Älä käännä silmiäs tarvitsewalda ettei hän sinun ylitses walitaisi.”

Suomen varhaisimpien vaivaisukkojen arvellaan olevan jopa 1600-luvun lopulta (Hauho ja Raahe). Useimmat ukot ovat kuitenkin 1800-luvulta. Akkojakin on ollut ainakin kaksi, joista Soinin akka on se ainoa säilynyt.

Vaivaisukkojen esihistoria on jäljitettävissä aina keskiajalle, jolloin rahaa kerättiin ns. uhritukkien avulla. Katolinen kirkko kävi keskiajalla lukuisia uskonsotia, mikä söi varallisuutta. Varustautuminen sotaan saraseenejä (islaminuskoisia arabeja) vastaan vuonna 1308 poiki määräyksen seurakunnille uhritukkien hankkimisesta varainkeräykseen. Tämä on yhdistettävissä myöhemmin yleistyneeseen anekauppaan: ”Kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa.”

Teksti lainattu Pelastakaa vaivaisukot -yhdistyksen sivuilta.

Suomesta on jäljitetty noin 180 vaivaisukkoa, joista nykypäivään on säilynyt noin 145.

Tiekirkoissa odottavia vaivaisukkoja päädyt treffaamaan tämän sivun kirkkohaun linkeistä. Nurmon kirkossa piipahtavia odottaa vaivaispoika!