Vaivaisukko on kirkon tai kellotapulin edustalla seisova hahmo, joka kerää rahaa seurakunnan hädänalaisille jäsenille. Vaivaisukot- tai akat – veistettiin aikoinaan puusta ja niiden rintaan tai syliin jätettiin aukko rahan lahjoittamista varten. Vaivaisukot esittävät usein tavallisia ihmisiä ja oman seurakunnan jäseniä, sekä joskus myös Raamatusta tuttuja hahmoja. Vaivaisukon yhteydessä on usein yksinkertainen lause, joka kannustaa lahjoituksen tekemiseen.
Uskonpuhdistuksen aikaan uskottiin, että köyhyyden poistaminen maasta onnistuisi paljon tehokkaammin paikallisella, kuin valtakunnallisella tasolla. Niin laki määräsi jokaisen pitäjän huolehtimaan omista vaivaisistaan ja näin idea pitäjän omasta köyhyydenpoistamisen symbolista eli vaivaisukosta sai alkunsa. Suomessa vaivaisukkoja on nykypäivänä noin 145, joista 108 on edelleen käytössä. Vanhimpien arvellaan olevan jopa 1600-luvun lopulta, mutta suurin osa on niistä veistetty 1800-luvulla.
Vaivaisukot ovat nykyisin ennen kaikkea kirkon symboli perinteelle, jossa heikommista pidetään huolta. Lisäksi ne muistuttivat kirkonportilla siitä, että vähempiosaisetkin ovat seurakunnan jäseniä ja heille on paikka uskonnollisessa yhteisössä. Vaivaisukkoperinne onkin Suomessa edelleen hyvin elinvoimainen, ja tuiskussa ja tuulessa vuosisatoja palvelleita ukkoja kunnioitetaan syvästi erityisesti kotiseurakunnissaan.
Tutustu tiekirkkojen vaivaisukkoihin ja niiden mielenkiintoisiin tarinoihin:
Hauho
Hauhon vaivaisukko esittää sokeaa Bartimeusta, joka tunnetaan myös Matteuksen evankeliumin kerjäläisenä. Bartimeus on peräisin 1600-luvun lopulta ja on näin yksi Suomen vanhimmista vaivaisukoista. Bartimeus on päässyt koristamaan myös postimerkkiä vuonna 2016.
Kesällä Hauhon kirkossa nähdään myös taiteilija Matti Peltokankaan veistämä vaivaisakka. Vaivaisakka on valmistettu kirkon pihaan kaatuneesta, lähes 200 vuotta vanhasta Euroopan lehtikuusesta, jota tituleerattiin aikoinaan jopa Suomen suurimmaksi lehtikuuseksi.
Haukipudas
Haukiputaan vaivaisukko on kopio Juho Vahtolan 1850-luvun vaiheilla veistämästä alkuperäisestä vaivaisukosta. 1800-luvulla valmistettu alkuperäinen vaivaisukko koristaa tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaan museota Oulussa. Niin uuden kuin vanhan ukon isossa kirkkohatussa lukee teksti: Joka köyhää armahtaa, hän lainaa lahjansa herralle.
Kaustinen
Kaustisen ja Ullavan kirkkoherra Vellu Harju kuvailee Kaustisen vaivaisukkoa seuraavasti:
”Kaustisen kirkon vaivaisukko eli ’puuäijä’ on paikallisen sosiaalityön pioneeri vuodelta 1832. Ukon ovat tehneet Matts Ojala ja Joonas Kokkonen. Vaivaisukon kädessä ei ole nykyaikaista iPadia, vaan taulu, jossa lukee: Iloista antajaa Jumala rakasta(a).”
Peräseinäjoki
Peräseinäjoen kirkon pääoven vieressä kättään ojentaa Heikki Mikkilän valmistama vaivaisukko. Mikkilän tiedetään veistäneen vuosien 1820–1850 välillä ainakin 12 muutakin puista vaivaisukkoa. Vaivaisukon pään päällä komeilee taulu, jossa lukee: Joka köyhää armahtaa hän lainaa herralle, joka on hyvät työnsä hänelle jälleen maksava.