Kalannin Pyhän Olavin kirkko

Kalannin kirkko
Kalannin kirkko on omistettu Pyhälle Olaville, joka oli Norjan
kuningas (v. 995-1030) ja jota myöhemmin alettiin kunnioittaa
pyhimyksenä.
Kirkko on rakennettu 1300-luvun lopulla. Aikaisemmin
paikalla oli jo puukirkko ja nykyinen kivisakaristo. Kivinen runkohuone
rakennettiin vähitellen puisen kirkon ympärille. Näin seurakunta saattoi
jatkuvasti kokoontua kirkkoonsa pitkän rakennusvaiheenkin aikana.
Läheiselle saaristoalueelle oli jo aikaisemmin, 1100-luvulta lähtien,
rakennettu neljä pientä kirkkoa. Ne sijaitsivat Putsaaressa, Velluan
Kirkkomäellä, Kodjalassa ja Villilässä. Myöhemmin tuli tarpeelliseksi
rakentaa alueelle yksi suurempi pääkirkko – ”uusi kirkko” neljän vanhan
tilalle. Tästä johtuu Kalannin entinen nimi Uusikirkko.
Kalanti on Suomessa vanhinta kristillistä aluetta, ja sen kirkko edustaa
kauniilla, hiljaisen hartaalla tavalla niitä harmaakivikirkkoja, joita kristinuskon
tullessa rakennettiin tänne Pohjolan karuille maille.

Seuraavassa muutamia kirkon historian vaiheita:
- 1300-luvulla kivisakaristo ja puukirkko, vuosisadan lopulla rakennettiin
myös kirkon runkohuone kivestä.
- Noin v. 1450 sakaristoon seinämaalaukset.
- 1470 rakennettiin kirkon holvit ja tukipilarit, puhkaistiin eteläseinään
kolmas ikkuna ja rakennettiin asehuone.
- 1470-71 kuuluisa kirkkomaalari, Pietari Henrikinpoika koristeli kirkon
kalkkimaalauksin. Kalannin kirkon maalaukset ovat olleet alkuna sille
maalaustyylille, jota tavataan monissa Suomen keskiaikaisissa kirkoissa
(esim. Laitila, Taivassalo, Parainen, Perniö). Siksi puhutaankin Pietari
Henrikinpojan eli Kalannin koulukunnasta.
- 1400-luvulla lopulla kellotapuliin kiviset osat (vuodelta 1779 yläosan
nykyinen muoto).
- 1732 tehtiin kaksi ikkunaa kirkon pohjoisseinään (kolmas v. 1884).
- 1806 tehtiin ensimmäinen puulattia, jota ennen ainoastaan kuorissa
ja käytävillä oli kivilattia.
- 1824 rakennettiin ns. luuhuone tornin pohjoispuolelle.
- 1884 tehtiin laajoja korjauksia ja uudistuksia, pohjoisseinään tuli kolmas
ikkuna, uusittiin tornin puurakenteet ja koko kirkon sisustus uusgoottilaiseen
tyyliin. Kirkon arvokkaat kalkkimaalaukset, jotka välillä oli
peitetty laastilla, paljastettiin E. Nervanderin johdolla. Silloisen tyylin
mukaan vanhat kuvat kuitenkin peitettiin uudelleen ohuelti ja päälle
maalattiin ”parannetut” jäljennökset.
- 1965-68 kirkko restauroitiin: Nervanderin ”parannetut” maalaukset
poistettiin, ja nyt se, mitä kirkon maalauksista oli jäljellä ja nähtävänä,
on täysin alkuperäistä. Restauroinnin johtajana toimi konservaattori
Veikko Kiljunen.
ESINEISTÖÄ
- Kulkuekrusifiksi sakaristossa noin v. 1400.
- Triumfikrusifiksi alttarilla on veistetty Suomessa 1500-luvun alussa.
- Renessanssityylinen saarnatuoli 1600-luvulta.
- Hautakivet kuorin ja eteisen seinillä ovat olleet alun perin kirkon
lattiassa.
- Kirkon eteisessä kaksi Kijl-suvun puusta veistettyä hautausvaakunaa
1600-luvulta.
- Alttaritaulu vuodelta 1892, Arvid Liljelundin maalaus, ”Kristuksen
kirkastuminen”. (Taulu on siirretty restauroinnin yhteydessä kirkon
eteläseinälle.)

Kirkon www-sivut

Seurakunnan www-sivut