Kallion kirkko

Helsingin suuri seurakunta päätettiin jakaa kuudeksi seurakunnaksi vapusta 1907
lähtien. Silloin tehtiin myös päätös rakentaa uusi kirkko Pitkänsillan pohjoispuolelle
siellä asuvien lähes 30 000 ihmisen tarpeisiin. Suunnittelukilpailun voitti Lars Sonck.
Hän oli papin poika Ahvenanmaalta.
Hahmotellessaan Kallion kirkkoa hän lienee katsellut Salomon temppelin mittasuhteita,
Kallion kirkon mitat ovat lähes metrin tarkkuudella samat. Tosin 3 000 vuotta sitten ei
osattu rakentaa yhtä ohuita seiniä kuin vuosisadan vaihteessa.
Kirkkosalin sisäleveys on siis hieman toinen kuin Salomon temppelissä. Myös sisäiset
mitat seurasivat Jerusalemin temppelin suhteita. Kallion kirkon alttari sijaitsee
pituusakselilla juuri samassa kohdassa kuin temppelin pyhän ja kaikkein pyhimmän
väliseinä. Temppelin aarreaitat olivat molemmilla sivuilla. Kalliossa lehterin alatilojen
katot, ikkunasyvennykset ja pylväät ovat erityisen kauniisti koristellut. Ne ovat kirkon
aarre. Kallion kirkko on yksi Helsingin näkyvistä maamerkeistä. Kallion kirkko sijaitseee 30 metriä vedenpinnan yläpuolella ja torni kohoaa tästä 64 metriä ylös. Tornin huippu on siis 94 metrin korkeudessa vedenpinnasta.
Kansallisromantiikan ja jugendtyylin taitteessa rakennetun kirkon koristelu edustaa
loistavasti omaa aikaansa. Kukka-aiheet ovat jugendin henkeen voimakkaasti
tyyliteltyjä. Ruusut koristavat ikkuna- ja ovisyvennyksiä, yhtyvät kaarissa risti- ja
seppeleaiheisiin. Porrastilat lehtereille ovat yhtä suurta kuvattua ruusutarhaa.
Liljat kiertävät holvikaaria ja alttariholvin palmunlehvät muistuttavat Herran tulemisesta
rauhan ruhtinaana. Yli tuhat kuvattua helmeä muodostaa helmiportin alttarin äärelle.
Sivuaitioiden viinipuun oksat muistuttavat seurakunnan yhteydestä Herraansa ja
Vapahtajaansa. Apsiksen kaari-ikkunoiden laakeriseppeleet ja ruusut kuvaavat
Kristuksen kärsimystä, rakkautta ja voittoa.
Alttarialue muodostui alun perin samankeskeisistä ympyröistä, keskuksena oli
saarnatuoli alttarin yläpuolella. Sinne johtivat portaat molemmilta puolilta alttaria.
Alttarin yläpuolella olivat urut. Portaat, saarnatuoli ja urut muodostivat tiimalasi-aiheen,
ajan kulun ja elämän katoavaisuuden tunnuksen. jo vuosikymmen kirkon
valmistumisesta oli uusi saarnatuoli rakennettava lähemmäs seurakuntaa alttarin
sivulle. Myöhemmin on alttarisaarnatuoli poistettu.
Kirkon alttarialue uusittiin täydellisesti 1950-luvulla. Peruskallio, joka oli jätetty kirkon
alttarin sisään, poistettiin ja tilalle rakennettiin puinen alttaripöytä. Alttariseinälle tilattiin
puunveistäjä Hannes Autereelta taulu, jossa Jeesus kutsuu luokseen Kallion
asukkaita.
Tauluun on kuvattu kirkon silloisen ylivahtimestarin vanhemmat, muurari ja pyykkäri,
naapuritalon talonmies ja lapsiperheitä. Alttariseinän yläpuolelle nostettiin suuri
ristiinnaulitun kuva. Urut siirrettiin kirkon takalehterille.
1980-luvulla tehdyssä korjauksessa alttaripöytä rakennettiin Kallion kirkon luonteen
mukaisesti kivestä, ristiinnaulitun kuva siirrettiin alttarin yläpuolelta juhlakaareen
lähemmäs seurakuntaa. Samalla sijoitettiin kuoriurut saarnatuolin vastakkaiselle
puolelle alttarialueelle.
Suomalaisessa kirkkoperinteessä uutta on kirkon alle rakennettu uurnaholvi, johon
voidaan haudata 3 000 vainajaa. Lehterin alle saarnatuolin viereen rakennettiin vainajien
muistoalttari, jonka ääressä vietetään omaisten kanssa muistohetki ennen kuin
tuhkauurna saatetaan uurnaholviin. Holvi on yksi suuri hauta, jossa käydään vain
uurnaa saatettaessa. Haudattujen vainajien nimilaatat sijoitetaan kirkon seinään.
Rakkaitansa muistavat eivät Kalliossa kulje kirkon ohi haudalle, vaan tulevat kirkkoon
kohtaamaan sekä Vapahtajansa että rakkaittensa muiston. Kuolema ja Ylösnousemus
kohtaavat toisensa, eivätkä vain ne, vaan myös elämä ja kuolema, kastemalja ja
muistoalttari.
Elämän koko mitta näkyy Kallion kirkossa. Kastemaljan ja muistoalttarin väliin
mahtuvat kaikki elämän merkit, ristiinnaulittu - elämän antaja, alttari elämän voimaa
saarnatuoli - elämään rohkaisija.

TIETOJA KALLION KIRKOSTA
Arkkitehti: Lars Sonck
Rakennusvuodet: 1908 - 12, vihkimispäivä: 1.9.1912
Paikkojen määrä kirkossa: 900
Sisustusarkkitehti: Lars Sonck
Alttaritaulu: Tulkaa minun tyköni (1956) Tekijä: Hannes Autere
Urut: Åkerman & Lund, pääurut (1995); Kangasalan urkurakentamo, kuoriurut (1987).
Äänikertoja 48 (pääurut); 19 (kuoriurut)

Erityispiirteitä
Harmaagraniittinen kirkko päättää Helsingin pisimmän suoran katuakselin
(Unioninkatu - Siltasaarenkatu).

Kirkon alle rakennettu uurnaholvi.

Kellot
(7 kpl), Saksa. Jean Sibelius sävelsi kelloja varten sävelmän, jota Yleisradio käytti
useita vuosikymmeniä lauantain ehtookelloja soittaessaan.

Kirkkoon tehtyjä korjauksia ja muutoksia
Suunnittelija: Antti Salmenlinna: Värisävyjen tummennus, urkujen siirto takalehterille
apsiksesta, alttaritaulu ja krusifiksi (3 m) kirkkoon (1956). Suunnittelijat: Heikki Havas
ja Tauno Kivinen: Värisävyjen palautus alkuperäisiksi, kuoriurkujen siirto alttarialueelle
(1986). Kirkon harmaagraniittisen julkisivun kunnostus on aloitettu 1998.

Kirkon www-sivut

Seurakunnan www-sivut