Kalajoen kirkko vihittiin käyttöön 26.10.1879. Se rakennettiin uusgotiikan tyyliin kivirakenteisena, ja julkisivut muurattiin puhtaaksi kalajokisesta punatiilestä. Jokainen aikuinen seurakuntalainen oli velvoitettu osallistumaan tiilentekoon neljäksi päiväksi.
Kirkko on muodoltaan kolmilaivaiseksi pitkäkirkko, jonka länsipäässä on päätytorni. Itäpäässä on matala, monisivuinen kuoriapsidi. Pitkille sivuille sijoitettiin tuulikaappieteiset ulkonemat, ja kuoriapsidin molemmin puolin porrashuoneet sivulehtereitä varten. Ikkunat, ovet ja luukut toteutettiin pyörökaariaukkoina. Julkisivut jäsenneltiin holvimuurauksin, kasetti- ja ristikoristein, pilasteriaihein sekä erilaisin räystäs-, vaaka- ja hammaslistoin. Osissa käytettiin kohteeseen valmistettuja muototiiliä.
Kirkko syttyi palamaan 16.2.1930 kesken jumalanpalveluksen, kun lämmityslaitteesta lähtenyt kipinä syttyi tornin välipohjan täytteisiin. Suurin osa irtaimistosta ehdittiin pelastaa, mutta kaikki puurakenteet tuhoutuivat. Jäljelle jäivät vain perustukset ja tiilirunko. Arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnitelmien mukaan kirkko rakennettiin uudelleen, ja se vihittiin käyttöön 15.2.1931 – tasan vuosi tulipalon jälkeen.
Uudelleenrakentamisen yhteydessä kirkon sisätiloja muutettiin ja tyyli siirtyi uusgotiikasta kohti uusklassismia. Palmqvistin suunnitelmien mukaan kirkossa oli alhaalla 727 ja lehterillä 394 istumapaikkaa, yhteensä 1 121. Ulkopuolella päätytornin huippu toteutettiin aiempaa matalampana ja eri muotoisena, ja se sai uuden kuparipellitetyn ristikoristeeen. Sisätiloissa holvit ja lehterit rakennettiin betonista. Keskilaivan holvi toteutettiin tynnyriholvina, sivulaivojen sisäkatot jäivät tasakattoisiksi. Alapohjat muutettiin maanvaraisiksi betonilattioiksi. Vesikate toteutettiin kuten ennenkin rivisaumatusta palapellistä. Kirkoon rakennettiin vesikiertoinen patterilämmitys, jonka tekniset tilat sijoitettiin uusiin kellareihin kuoripäädyssä. Lämmitysjärjestelmä muutettiin kuumailmalämmitykseksi vuonna 1966, ja se on edelleen käytössä kiertoilmalämmitysjärjestelmäksi muutettuna ja kaukolämpöön liitettynä.
Kirkko peruskorjattiin satavuotisjuhlia varten vuonna 1979 arkkitehti Saara Juolan suunnitelmien mukaan. Sisätilat maalattiin vaaleammiksi, kirkkosalin lattia muutettiin tiililaattalattiaksi, valaistusta parannettiin ja salin peräosaan rakennettiin lastenhuone sekä tekstiilien säilytys- ja apusakastitila.
Vuosina 2017–2020 kirkko peruskorjattiin perusteellisesti. Tiilijulkisivuja, ikkunoita ja vesikatteiden suojapellityksiä korjattiin, lasimaalaukset kunnostettiin, viemäriputket uusittiin ja pihan salaojitus kunnostettiin. Tapuli kunnostettiin vuonna 2020. Kirkkoon asennettiin uusi sprinklerijärjestelmä ja kirkon perälle rakennettiin monitoimitila. Näyttävin uudistus oli ulkokaton vaihtaminen kuparipeltikatteeseen.
Kirkon pneumaattiset urut valmistuivat vuonna 1931. Kangasalan urkutehdas rakensi ne, ja ne sijoitettiin kirkkosalin länsipäädyn lehterille. Uruissa on 26 äänikertaa. Vuonna 2000 kirkkoon hankittiin toiset urut: Sotkamon urkurakentamon valmistamat 23-äänikertaiset urut sijoitettiin kuoriosaan eteläistä sivulehteriä muokaten. Samalla kuoriosaa laajennettiin, kuorolle rakennettiin esiintymisalue urkujen läheisyyteen, alttarikaidetta siirrettiin ja muutettiin, kuorisyvennykseen tehtiin keskeisalttari ja valaistusta parannettiin. Suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy.
Kirkon kolmesta alttaritaulusta keskimmäinen kuvaa Jeesuksen ylösnousemusta. Sen on maalannut taidemaalari, professori Adolf von Becker (1831–1909) vuonna 1887. Alttaritaulun molemmin puolin ovat taidemaalari T.G. Tuhkasen (1877–1957) vuonna 1908 maalaamat teokset "Tuhlaajapojan paluu" ja "Hyvä paimen".
Kirkko sijaitsee valtatie 8:n varrella Kalajoen kuntakeskuksessa ja näkyy kauas Kalajokilaakson kulttuurimaisemassa. Kirkkoa ympäröi noin kahden hehtaarin kirkkotarha, joka on osittain ympäröity luonnonkiviaidalla. Kirkkotarhan itäpäässä sijaitsee erillinen tapulirakennus, joka liittyy kiviaitaan ja kirkkomaan sisäänkäyntiin. Kirkkotarha on kokonaan hautausmaa-aluetta, jonne on todennäköisesti tehty hautauksia seurakunnan neljännen kirkon valmistumisesta vuodesta 1636 lähtien.
Kirkon www-sivut
Seurakunnan www-sivut
Kivikirkko
Arkkitehti:
Lääninarkkitehti F.W. Lüchow
Avoinna:
Tiekirkkona avoinna 22.6.-2.8.2026 ma-pe klo 12-15, sunnuntaisin jumalanpalveluksen jälkeen klo 14 saakka.
Jumalanpalvelukset:
Sunnuntaina 28.6. klo 10 sanajumalanpalvelus
Sunnuntaina 5.7. klo 10 konfirmaatiomessu
Sunnuntaina 12.7. klo 10 konfirmaatiomessu
Sunnuntaina 26.7. klo 10 sanajumalanpalvelus
Osoite:
Etelänkyläntie 1 , 85100 Kalajoki
Muut tilaisuudet:
Kesäillanmusiikkia kirkossa
Ke 24.6. klo 18 Kesäillan musiikkia Kalajoen kirkossa, Suvi ja Samuel Lindell (laulu -ja soitinmusiikkia), vapaaehtoinen ohjelmamaksu seurakunnan musiikkityön hyväksi.
Ke 8.7. klo 18 Kesäillan musiikkia Kalajoen kirkossa, Kalajoen kristillisen opiston laulukurssin oppilaat ja opettajat, vapaaehtoinen ohjelmamaksu seurakunnan musiikkityön hyväksi.
Ke 15.7. klo 18 Kesäillan musiikkia Kalajoen kirkossa; Johann Sebastian Bachin Goldberg-muunnelmat kahdella marimballa, Antti Ohenoja ja Bo Håkanson, vapaaehtoinen ohjelmamaksu seurakunnan musiikkityön hyväksi.
Ke 29.7. klo 18 Kesäillan musiikkia Kalajoen kirkossa, urkuri Tomi Satomaa, vapaaehtoinen ohjelmamaksu seurakunnan musiikkityön hyväksi.
Hautausmaakierrokset Kalajoen kirkkomaa, Ti 7.7., 14.7. ja 28.7. klo 18.
Hautausmaakierrokset Vuorenkallion kappeli, Kappelitie 14, Ti 30.6. ja 4.8. klo 18.
Palvelut
- Ilmainen parkkipaikka
- Opas
- Esteetön pääsy
- WC
Kalajoki kyrka invigdes den 26 oktober 1879. Den uppfördes i nygotisk stil med stenväggar och fasader av putsad rödtegel från Kalajoki. Varje vuxen församlingsmedlem var skyldig att delta i tegelarbetet under fyra dagar.
Kyrkan är en treskeppig långkyrka med en tornfasad i väster. I öster ansluter ett lägre flersidigt korapsid. Längs långsidorna finns utbyggda vindfångsförstugor, och på ömse sidor om korapsidet finns trapphus som leder till sidoläktarna. Fönster, dörrar och öppningar utformades med rundbågeavslutningar. Fasaderna är ledade med valvmurningar, kassett- och korsornament, pilastermotiv samt olika typer av takgesimsar, horisontala lister och tandsnickerier. På vissa ställen användes specialtillverkade formtegel.
Den 16 februari 1930 fattade kyrkan eld under en pågående gudstjänst, sedan en gnista från värmeanläggningen antände fyllningen i tornets bjälklag. Det mesta av lösegendomen hann räddas, men alla träkonstruktioner förstördes helt. Kvar blev endast grunden och tegelmurarna. Enligt arkitekt W.G. Palmqvists ritningar byggdes kyrkan upp på nytt och återinvigdes den 15 februari 1931 – exakt ett år efter branden.
Vid återuppbyggnaden gjordes förändringar i interiören och stilen förskjöts från nygotik mot nyklassicism. Enligt Palmqvists planer fick kyrkan 727 platser i bottenvåningen och 394 på läktaren, sammanlagt 1 121 sittplatser. Exteriört utfördes tornspiran lägre och i annan form än tidigare, och försågs med ett nytt kopparbelagt korsornament. Invändigt byggdes valven i mittskepp och sidoskepp samt läktarkonstruktionerna i betong. Mittskeppets valv utformades som ett tunnvalv medan sidoskeppens innertak förblev plana. Golvbjälklaget ersattes med markstödda betonggolv. Taktäckningen utfördes som tidigare med falsad plåt. Kyrkan fick vattenburen radiatorvärme med de tekniska utrymmena placerade i nya källarlokaler vid korets östgavel. Värmesystemet byggdes om till varmluftsvärme år 1966 och är fortfarande i bruk, numera ombyggt till cirkulationsluftssystem och anslutet till fjärrvärme.
Inför hundraårsjubileet genomgick kyrkan en grundrenovering år 1979 enligt arkitekt Saara Juolas planer. Interiören målades om i ljusare toner, kyrkosalens golv byttes till tegelplattor, belysningen förbättrades och i salens bakre del inrättades ett barnrum samt ett förvaringsutrymme för textilier och ett bisakristia.
Åren 2017–2020 genomgick kyrkan en omfattande grundrenovering. Tegelfasaderna, fönstren och takplåtarna reparerades, glasmålningarna restaurerades och avloppsledningarna byttes ut. Kyrkogårdens dränering åtgärdades och klockstapeln renoverades år 2020. Ett nytt sprinklersystem installerades och i kyrkans bakre del inrättades ett flerfunktionsutrymme. Det mest iögonfallande inslaget i renoveringen var att yttertaket byttes till ett kopparplåtstak.
Kyrkans pneumatiska orgel, byggd av Kangasala orgelbyggeri med 26 stämmor, stod färdig år 1931 och placerades på läktaren i kyrkosalens västra gavel. År 2000 fick kyrkan ett andra instrument: en orgel med 23 stämmor, byggd av Sotkamo orgelbyggeri, placerades i koret efter ombyggnad av det södra sidoläktaret. I samband med detta utvidgades koret, ett uppträdandeutrymme för kören skapades i närheten av orgeln, altarräcket flyttades och omformades, ett centralaltare tillkom i korfördjupningen och belysningen förbättrades. Planering av orgelns placering, fasad samt kor- och kyrkorummets ombyggnad utfördes av Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy.
Av kyrkans tre altartavlor är den mittersta, som föreställer Jesu uppståndelse, målad år 1887 av konstnären och professorn Adolf von Becker (1831–1909). På ömse sidor om altartavlan hänger konstnären T.G. Tuhkanens (1877–1957) verk "Den förlorade sonens återkomst" och "Den gode herden", båda från år 1908.
Kyrkan ligger längs riksväg 8 i Kalajoki centralort och syns vida ut över Kalajokidalens kulturlandskap. Den omges av en kyrkogård på cirka två hektar, delvis inhägnad med en stenmur av natursten. I kyrkogårdens östra ände står en fristående klockstapel vid stenmuren och kyrkogårdens ingång. Hela kyrkogårdsområdet används som begravningsplats och har med stor sannolikhet tagits i bruk i samband med att församlingens fjärde kyrka stod färdig år 1636.
Öppehållstider:
Vägkyrkan är öppen 22.6–2.8.2026 mån–fre kl. 12–15, på söndagar efter gudstjänsten till kl. 14.
Gudstjänster:
På söndagen 28.6 kl. 10 ordgudstjänst På söndagen 5.7 kl. 10 konfirmationsmässa På söndagen 12.7 kl. 10 konfirmationsmässa På söndagen 26.7 kl. 10 ordgudstjänst
Adress:
Etelänkyläntie 1, 85100 Kalajoki
Andra evenemang:
Sommarkvällsmusik i kyrkan Ons 24.6 kl. 18 Sommarkvällsmusik i Kalajoki kyrka, Suvi och Samuel Lindell (sång- och instrumentalmusik), frivillig programavgift till förmån för församlingens musikarbete. Ons 8.7 kl. 18 Sommarkvällsmusik i Kalajoki kyrka, elever och lärare från Kalajoki kristliga instituts sångkurs, frivillig programavgift till förmån för församlingens musikarbete. Ons 15.7 kl. 18 Sommarkvällsmusik i Kalajoki kyrka; Johann Sebastian Bachs Goldbergvariationerna för två marimbor, Antti Ohenoja och Bo Håkanson, frivillig programavgift till förmån för församlingens musikarbete. Ons 29.7 kl. 18 Sommarkvällsmusik i Kalajoki kyrka, organist Tomi Satomaa, frivillig programavgift till förmån för församlingens musikarbete. Rundvandringar på Kalajoki kyrkogård, tis 7.7, 14.7 och 28.7 kl. 18. Rundvandringar på Vuorenkallio kapell, Kappelitie 14, tis 30.6 och 4.8 kl. 18.
