Pyhämaassa sijaitsee sen kuuluisa ”ihmeitä tekevä” uhrikirkko, joka mainitaan kaikissa arvonsa tuntevissa Suomen matkaoppaissa erään kirkkorakennustaiteemme helmenä. Uuden kirkon välittömässä läheisyydessä sijaitseva uhrikirkko jää ulkomuotonsa perusteella helposti suuremman toverinsa varjoon.
Vaatimaton ulkomuoto kätkee kuitenkin sisälleen hämmästyttävän aarteen. Uhrikirkon koko sisustaa koristavat Christian Wilbrandtin vuonna 1667 maalaamat kuvat.
Pyhämaan kirkon maalaukset kuuluvat Christian Wilbrandtin tuotannon loppuun ja ovat hänen ainoat kokonaisuudessaan säilyneet maalauksensa. Kuvien valtaosan esikuvana Wilbrandt on käyttänyt Hans Brosamerin kuvitusta 1500-luvun rukouskirjassa, joka ilmestyi aluksi saksan, sittemmin myös ruotsin kielisenä.
Pidetään mahdollisena, että Pyhämaassa on ollut kirkko jo ennen 1. ristiretkeä (v. 1154). Joka tapauksessa nykyisellä, viimeisten tutkimusten mukaan v. 1642/1650 rakennetulla kirkolla on ollut edeltäjä, jonka todennäköisesti ovat rakentaneet uskonpuhdistuksen jälkeen tänne Raumalta paenneet fransiskaanimunkit. Voi hyvin olla, että nykyisessä kirkossa on käytetty tästä peräisin olevia hirsiä.
Kirkko on suorakaiteen muotoinen, itäpäädyn ollessa kolmisärmäinen. Kuoriosa on rakennettu runkohuonetta myöhemmin. Kuoriaidan kohdalla on alun perin ollut itäseinä. Eteläseinällä on sijainnut asehuone ja pohjoisseinällä sakaristo, jotka molemmat on huonokuntoisina purettu jo 1800-luvulla. Huoneiden hirsiseinien päädyt ovat nähtävissä edelleen sisäseinissä. Ylempänä rinteessä on myös sijainnut aikoinaan kellotapuli, joka näkyy kuoriaitaukseen kiinnitetystä 1700-luvun maalauksesta.
Kirkko rapistui 1700-luvulla ja heräsi ajatus uuden kirkon rakentamisesta. Kun uusi kirkko vihdoin v. 1804 valmistui, jäi uhrikirkko varastoksi ja ruumishuoneeksi. Vuosina 1934-35 kirkko restauroitiin. Uuteen kirkkoon siirretty sisustus tuotiin takaisin ja uhrikirkko tuli jälleen alkuperäiseen käyttöönsä.
Kirkon takaosassa oli aikoinaan lehteri, joka kuitenkin purettiin. Penkit ovat vuodelta 1753 ja saarnatuoli 1640-luvulta (väritys 1850-luvulta). Tiimalasi on kirkkoon lahjoitettu v. 1689 ja samalta ajalta on myös vieressä oleva uhriarkku. Kirkon alttarilla, ikkunan edessä on krusifiksi 1500-luvun alkupuolelta.
Pyhämaan uhrikirkko on kautta historiansa tullut tunnetuksi nimenomaan kirkkona, jonka kautta Jumala auttaa. Kirkolle on tullut lahjoituksia ja esirukouspyyntöjä kiitollisilta ja apua tarvitsevilta ihmisiltä. Näin tapahtuu edelleen. Kertyneet varat menevät puoliksi lähetystyöhön ja kirkon hyväksi.
Kirkon www-sivut
Seurakunnan www-sivut
Puukirkko
Arkkitehti:
ei tietoa
Avoinna:
Ajalla 3.6.-2.8.2026 keskiviikosta lauantaihin klo 11-17, sunnuntaisin klo 12-16.
Jumalanpalvelukset:
Jumalanpalvelustiedot löydät kotisivuilta.
Kesäillan hartaudet ja messut joka toinen keskiviikko klo 18:
3.6., 17.6., 1.7., 15.7., 29.7., 12.8., 26.8.
Osoite:
Kirkontaustantie 15, 23930 Pyhämaa
Palvelut
- Ilmainen parkkipaikka
- Opas
- WC
I Pyhämaa finns den berömda ”mirakelgörande” offerkyrkan, som nämns i alla finska reseguider värda namnet som en av pärlorna inom vår kyrkoarkitektur. Offerkyrkan, som ligger i omedelbar närhet av den nya kyrkan, hamnar lätt i skuggan av sin större granne på grund av sitt yttre. Det anspråkslösa yttre döljer dock en häpnadsväckande skatt. Hela offerkyrkans interiör pryds av målningar utförda av Christian Wilbrandt år 1667. Målningarna i Pyhämaa kyrka hör till slutet av Christian Wilbrandts produktion och är hans enda målningar som bevarats i sin helhet. Som förebild för merparten av bilderna har Wilbrandt använt Hans Brosamers illustrationer i en bönbok från 1500-talet, som först utkom på tyska och senare också på svenska. Det anses möjligt att det funnits en kyrka i Pyhämaa redan före det 1:a korståget (år 1154). I vilket fall som helst har den nuvarande kyrkan, som enligt de senaste undersökningarna byggdes år 1642/1650, haft en föregångare, som sannolikt uppfördes av franciskanermunkar som efter reformationen flydde hit från Raumo. Det är fullt möjligt att stockar därifrån har använts i den nuvarande kyrkan. Kyrkan är rektangulär till formen, med en tresidig östgavel. Koret har byggts senare än långhuset. Vid korskranket har det ursprungligen funnits en östvägg. På sydväggen har det funnits ett vapenhus och på nordväggen en sakristia, vilka båda revs redan på 1800-talet eftersom de var i dåligt skick. Gavlarna av rummens stockväggar kan fortfarande ses i innerväggarna. Högre upp i sluttningen fanns också en gång i tiden en klockstapel, som syns i en målning från 1700-talet fäst vid korskranket. Kyrkan förföll på 1700-talet och tanken på att bygga en ny kyrka väcktes. När den nya kyrkan slutligen stod färdig år 1804 blev offerkyrkan förråd och likhus. Åren 1934–35 restaurerades kyrkan. Inredningen som flyttats till den nya kyrkan fördes tillbaka och offerkyrkan togs åter i sitt ursprungliga bruk. Längst bak i kyrkan fanns det en gång en läktare, som dock revs. Bänkarna är från år 1753 och predikstolen från 1640-talet (färgsättningen från 1850-talet). Timglaset skänktes till kyrkan år 1689, och från samma tid är också offerkistan bredvid. På kyrkans altare, framför fönstret, finns ett krucifix från början av 1500-talet. Pyhämaa offerkyrka har genom hela sin historia varit känd just som en kyrka genom vilken Gud hjälper. Kyrkan har fått donationer och förbönsbegäranden från tacksamma människor och människor i behov av hjälp. Så sker fortfarande. De insamlade medlen går till hälften till missionsarbete och till hälften till kyrkan.
Öppehållstider:
Under tiden 3.6–2.8.2026 onsdag till lördag kl. 11–17, på söndagar kl. 12–16.
Gudstjänster:
Information om gudstjänster hittar du på hemsidan.
Sommaraftonsandakter och mässor varannan onsdag kl. 18: 3.6., 17.6., 1.7., 15.7., 29.7., 12.8., 26.8.
Adress:
Kirkontaustantie 15, 23930 Pyhämaa
