Fransiskaanit rakennuttivat Pyhän Ristin kirkon jo 1400-luvun lopulla. Italialaisen Franciscus Assisilaisen perustaman munkkijärjestön jäsenet saapuivat Raumalle todennäköisesti kaupungin perustamisen aikoihin vuonna 1442.
Pyhän Ristin kirkon kaksilaivainen pohjakaava noudattaa saarnaveljien kirkolle luonteenpiirteistä muotoa. Päälaiva jatkuu saman levyisenä kuoriin ja sen pohjoispuolella on kolmen pilarin erottama kapea sivulaiva. Ulkomuodoltaan kirkko muistuttaa muita satakuntalaisia harmaakivikirkkoja.
Rauman luostariyhteisö lakkautettiin uskonpuhdistuksen yhteydessä Kustaa Vaasan aikana, vuonna 1538. Kirkon vaiheista luostarin lakkauttamisen jälkeen 1500-luvulla tiedetään hyvin vähän.
Pyhän Ristin kirkosta tuli luterilainen kirkko vuonna 1640. Luterilaisena kirkkona sen oletetaan jatkaneen luostarikirkon jälkeen jo 1500-luvulla.
Nykyisen kirkon uusklassinen länsitorni on rakennettu Pyhän Kolminaisuuden kirkon raunioista otetuista kivistä vuonna 1816. Torni toimi Pohjanlahden merenkulkijoiden maamerkkinä.
Kirkon kuorissa olevat keskiaikaiset seinä- ja holvimaalaukset esittävät tiivistetysti koko raamatullisen pelastushistorian, jossa Neitsyt Maria on keskeisessä osassa. Maalaukset on tehty piispa Arvid Kurjen aikana. Piispa kävi tarkastusmatkalla Raumalla Ristin Ylentämisen päivänä 14.9.1512, jolloin kirkon arvioidaan olleen valmis.
Kirkon kuorissa on esillä vanhin Suomessa säilynyt votiivitaulu. Taulu on tehty pormestari Matts Jonssonin (Jussoila) tyttären Margaretan muistoksi. Hän kuoli ruttoon 15.7.1572. Taulun alareunassa on hautajaissaatosta kertova valitusruno.
Saarnastuoli on yksi hienoimmista renessanssiajan puunveistotaiteen tuotteista Suomessa.
Messinkikruunu kirkon keskikäytävällä on raumalaisen Johannes Weilanuksen lahjoittama. Hän toimi majoitusmestarina kolmikymmenvuotisessa sodassa. Mahtavassa 24-haaraisessa kruunussa olevan kaiverruksen mukaan se on hankittu "oikeauskoisen kotikirkon kaunistukseksi" ja ripustettu kirkkoon vuonna 1655.
Kirkontornin eteisessä oleva kirkkolaiva lahjoitettiin seurakunnalle kaupungin 525-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 1967. Kyseinen kirkkolaiva mukailee Raumalla vuonna 1860 rakennettua fregatti Osmoa.
Kirkon www-sivut
Seurakunnan www-sivut
Kivikirkko
Arkkitehti:
Keskiaikainen fransiskaanikirkko
Avoinna:
Kesä − heinäkuu 1.6. − 31.7.2026: ma − pe klo 10 – 16, la 11 – 16, su 10 − 16
Elokuu 1. − 31.8.2026: ma − pe 10 – 16, la 11 – 16, su 10 − 16
Syyskuu 1. −30.9.2026: ma − pe 12 − 15, la 11 − 15, su 10 − 15.
Opas paikalla maanantaista perjantaihin.
Jumalanpalvelukset:
Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10.
Osoite:
Luostarinkatu 1, 26100 Rauma
Muut tilaisuudet:
Konsertteja järjestetään kesän aikana. Lisätiedot www.raumanseurakunta.fi/tapahtumat
Palvelut
- Ilmainen parkkipaikka
- Opas
Franciskanerna lät uppföra Heliga Korsets kyrka redan i slutet av 1400-talet. Medlemmarna i den munkenorden, grundad av italienaren Franciskus av Assisi, anlände sannolikt till Raumo i samband med stadens grundande år 1442. Heliga Korsets kyrkas tvåskeppiga planlösning följer den form som är typisk för predikarordnarnas kyrkor. Huvudskeppet fortsätter med samma bredd fram till koret, och på dess norra sida finns ett smalt sidoskepp, avskilt av tre pelare. Till sitt yttre påminner kyrkan om andra satakundska gråstenskyrkor. Klostergemenskapen i Raumo upplöstes i samband med reformationen under Gustav Vasas tid, år 1538. Om kyrkans skeden efter att klostret upplöstes på 1500-talet vet man mycket litet. Heliga Korsets kyrka blev en luthersk kyrka år 1640. Som luthersk kyrka antas den dock ha fortsatt i bruk redan på 1500-talet efter klosterkyrkan. Den nuvarande kyrkans nyklassicistiska västtorn byggdes år 1816 av stenar som tagits från ruinerna av Heliga Trefaldighetskyrkan. Tornet fungerade som sjömärke för sjöfarare på Bottniska viken. De medeltida vägg- och valvmålningarna i kyrkans kor framställer i koncentrerad form hela den bibliska frälsningshistorien, där Jungfru Maria har en central roll. Målningarna utfördes under biskop Arvid Kurcks tid. Biskopen gjorde en inspektionsresa till Raumo på Korsupphöjelsedagen 14.9.1512, då kyrkan bedöms ha varit färdig. I kyrkans kor finns Finlands äldsta bevarade votivtavla utställd. Tavlan är gjord till minne av borgmästaren Matts Jonssons (Jussoila) dotter Margareta. Hon dog i pest 15.7.1572. På tavlans nedre kant finns en klagodikt som berättar om begravningsföljet. Predikstolen är ett av de finaste exemplen på renässansens träskulpturkonst i Finland. Mässingskronan i kyrkans mittgång har donerats av Raumobon Johannes Weilanus. Han tjänstgjorde som inkvarteringsmästare i trettioåriga kriget. Enligt inskriptionen på den mäktiga 24-armade kronan anskaffades den ”till prydnad för den rättrogna hemkyrkan” och hängdes upp i kyrkan år 1655. Kyrkskeppet i kyrktornets förstuga donerades till församlingen i samband med stadens 525-årsjubileum år 1967. Det aktuella kyrkskeppet är utformat efter fregatten Osmo, som byggdes i Raumo år 1860.
Öppehållstider:
Sommar − juli 1.6. − 31.7.2026: må − fr kl. 10–16, lö 11–16, sö 10–16 Augusti 1. − 31.8.2026: må − fr 10–16, lö 11–16, sö 10–16 September 1. − 30.9.2026: må − fr 12–15, lö 11–15, sö 10–15.
Guide på plats måndag till fredag.
Gudstjänster:
Gudstjänst på söndagar kl. 10.
Adress:
Klostergatan 1, 26100 Raumo
Andra evenemang:
Konserter ordnas under sommaren. Mer information finns på www.raumanseurakunta.fi/tapahtumat
