Kannuksen kirkko

Kirkko
Kannuksen kirkko keskellä kylää – tänään keskellä kaupunkia – on seisonut paikallaan vuodesta 1817. Kirkon risti kohoaa 33 metrin korkeuteen ja tervehtii paikkakunnalle saapuvia kaikista ilmansuunnista.


Tämän Kannuksen kolmannen kirkon suunnittelijana ja rakentajana oli keskipohjalaisen kirkonrakentajasuvun Heikki Kuorikoski. Kirkko rakennettiin ristinmuotoisena tulipalossa (1813) tuhoutuneen kirkon paikalle. Kirkon torniosaa korotettiin ja sisäosaan lisättiin kattoa kannattelevat puupilarit vuoden 1880 korjaustöissä, jotka toteutettiin kirkonrakentaja Mikko Karjalahden johdolla.


Kirkkoon mahtuu 591 ihmistä ja sisäkorkeus kupolin kohdalla on 15 metriä. Kirkon neljätoista ikkunaa ovat 4,5 metrin korkuiset ja kuoriosan ikkunoissa on yksinkertaiset lasimaalaukset. Alttaritaulu on kolmiosainen. Ylin osa kuvaa aurinkoa, keskimmäinen Jeesusta ristillä (Johan Erik Lindh) ja alhaalla on ehtoollista esittävä aihe (Gustav Wilhelm Finnberg). Näiden kahden kuuluisan taiteilijan kädenjälki yhdistyneenä puukirkon arkkitehtuuriin tekee Kannuksen kirkosta vertaansa vailla olevan kulttuuriperintökohteen.

Kauniin, valoisan ja puhdaslinjaisen kirkon yksityiskohtiin kuuluvat mm. vanhan kirkon palossa säästyneet kirkkolaiva, kolme messinkistä kynttiläkruunua ja seinillä olevat 18 lampettia sekä sakastissa säilytettävät hopeiset ehtoollisvälineet ja messuviitat. Kastemalja on vuodelta 1732. Urut ovat Hans Heinrichin rakentamat vuodelta 1975 ja niissä on 26 äänikertaa.


Kirkko remontoitiin ja uudistettiin vuonna 2025. Kirkon saarnastuoli siirrettiin lähemmäs alkuperäistä paikkaa. Alttari muutettiin keskeisalttariksi. Kirkon penkit on hiekkapuhallettu ja maalattu. Kirkon kaikki sisäpinnat on maalattu. Kirkkoon on hankittu uudet äänentoisto- ja striimauslaitteet. WC-tilat, jotka ovat esteettömät, löytyvät kirkon eteisestä ja kellotapulista. Morsiushuone on uudistettu ja toimii samalla lastenhoitohuoneena. Kirkon ikkunat ja alttaritaulut restauroidaan vuoden 2026 aikana. Uudet kirkkotekstiilit ovat upeat ja ne ovat Helena Vaarin suunnittelemat ja toteuttamat. Työ niiden osalta on vielä kesken.


Kellotapuli
Kellotapuli valmistui yhtä aikaa kirkon kanssa vuonna 1817. Vanhan kirkon palossa sulaneiden kellojen tilalle valettiin välittömästi uudet, mutta nykyaikaiset kellot. Nykyiset kellot ovat vuosilta 1858 ja 1911. Vanhan kellon kylkeen valettu viesti on yhä ajankohtainen:

Kun kellon kutsuvan kuulet
heitä arkihuolesi pois
vietä Herralle sunnuntaisi
niin Hän sulle rauhansa sois.

Hautausmaat ja kappeli
Alkuaikoina kannuslaisia haudattiin kirkon ympärille. Myös Suomen sodan (1808) aikaisen ruotsalaisen rykmentin sotilaita on haudattu tänne. Heidän haudallaan on yksinkertainen muistokivi sini-keltaisin kukin. Kirkkomaalla ovat myös vapaussodan sankarihaudat ja kaunis muistomerkki sekä talvi- ja jatkosodan sankarihaudat.

Kirkkomaa on toiminut hautausmaana 1860-luvulle saakka, jolloin otettiin käyttöön ns. vanha hautausmaa. Nykyisin se on luonnontilainen puistoalue, jossa on mm. venäläisten sotavankien hautapaikka ja muistomerkki.

Kannuksen uusi hautausmaa on ollut käytössä 1890-luvulta saakka ja siellä olevassa 1981 valmistuneessa Saara Juolan suunnittelemassa Mikaelin-kappelissa toimitetaan hautaan siunaamiset.

Kirkon www-sivut

Seurakunnan www-sivut