Keminmaan vanha kirkko (Pyhän Mikaelin kirkko)

Keminmaan Vanha kirkko on yksi Pohjois-Suomen suosituimmista matkailukohteista. Vanha kirkko on keskiaikaisen kirkkoarkkitehtuurin luomus. Se on rakennettu luonnonkivistä. Tiedot 1700-luvulta ilmoittavat rakennusajaksi vuoden 1520, ja tämän vuoden tienoota onkin tutkimuksessa pidetty kirkon rakennusajankohtana. Vuonna 2003 tehty laaja puulustotukimus on kuitenkin muuttanut tilanteen ja vuosi 1520 voikin tarkoittaa kivikirkon rakentamispäätöksen aikaa. Sakaristo muurattiin noin vuonna 1530 perustuksesta vesikaton huippuun ja runkohuone vesikattoinen 1550-luvun alussa, ehkä jonakin kesistä 1551-1553. Nykyinen asehuone rakennettiin noin vuonna 1660. (Markus Hiekkanen) Pyhän Mikaelin mukaan nimetyn kirkon paksujen seinien sisällä on eteläreunassa eteinen eli asehuone ja sen vastakkaisella puolella sakasti. Itse kirkkosalissa voi kokea satojen vuosien takaa huokuvan hiljaisuutta ja rauhaa. Kirkon kattomaalaukset esittävät Kristuksen kärsimyshistoriaa; ne ovat peräisin vuodelta 1650. Seinillä olevat pyhimysten kuvat, kastemalja ja vihkivesiastia ovat katoliselta ajalta. Asehuoneessa sijaitsevat ruumispaarit ja jalkapuu sekä kirkon sisällä oleva mustapenkki muistuttavat vanhasta seurakuntaperinteestä. Keminmaan Vanhan kirkon kuuluisuus perustuu paljolti luterilaiseen pappiin, Nikolaus Rungiukseen, joka toimi 30-vuotisen sodan aikana Kemin kirkkoherrana. Nikolaus Rungius kuoli vuonna 1629 ja hänet haudattiin kirkon kuoriin lattian alle, niin kuin monet muutkin hänen aikalaisensa. Rungiuksen lahoamaton ruumis on edelleenkin nähtävänä kirkon tiloissa. Rungiuksen tiedetään sanoneen: Jos minun sanani eivät ole tosia, niin ruumiini mätänee, mutta jos ne ovat tosia, niin se ei mätäne. Nikolaus Rungiuksen julistuksen totuuden voi käydä toteamassa Pyhän Mikaelin kirkossa Kemijoen törmällä.

Seurakunnan www-sivut